Substantiivi

muokkaa

tasaaja (10)

  1. jokin, joka tasaa jotakin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑsɑːjɑ/
  • tavutus: ta‧saa‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasaaja tasaajat
genetiivi tasaajan tasaajien
(tasaajain)
partitiivi tasaajaa tasaajia
akkusatiivi tasaaja;
tasaajan
tasaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi tasaajassa tasaajissa
elatiivi tasaajasta tasaajista
illatiivi tasaajaan tasaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasaajalla tasaajilla
ablatiivi tasaajalta tasaajilta
allatiivi tasaajalle tasaajille
muut sijamuodot
essiivi tasaajana tasaajina
translatiivi tasaajaksi tasaajiksi
abessiivi tasaajatta tasaajitta
instruktiivi tasaajin
komitatiivi tasaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tasaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi tasata + johdin -ja

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tasaaja Kielitoimiston sanakirjassa