temuaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatemuaminen (38)
- teonnimi verbistä temuta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | temuaminen | temuamiset |
genetiivi | temuamisen | temuamisten temuamisien |
partitiivi | temuamista | temuamisia |
akkusatiivi | temuaminen; temuamisen |
temuamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | temuamisessa | temuamisissa |
elatiivi | temuamisesta | temuamisista |
illatiivi | temuamiseen | temuamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | temuamisella | temuamisilla |
ablatiivi | temuamiselta | temuamisilta |
allatiivi | temuamiselle | temuamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | temuamisena (temuamisna) |
temuamisina |
translatiivi | temuamiseksi | temuamisiksi |
abessiivi | temuamisetta | temuamisitta |
instruktiivi | – | temuamisin |
komitatiivi | – | temuamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | temuamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
temuamis- |