tenttiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatenttiminen (38)
- teonnimi verbistä tenttiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tenttiminen | tenttimiset |
genetiivi | tenttimisen | tenttimisten tenttimisien |
partitiivi | tenttimistä | tenttimisiä |
akkusatiivi | tenttiminen; tenttimisen |
tenttimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tenttimisessä | tenttimisissä |
elatiivi | tenttimisestä | tenttimisistä |
illatiivi | tenttimiseen | tenttimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tenttimisellä | tenttimisillä |
ablatiivi | tenttimiseltä | tenttimisiltä |
allatiivi | tenttimiselle | tenttimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tenttimisenä (tenttimisnä) |
tenttimisinä |
translatiivi | tenttimiseksi | tenttimisiksi |
abessiivi | tenttimisettä | tenttimisittä |
instruktiivi | – | tenttimisin |
komitatiivi | – | tenttimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tenttimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tenttimis- |