teorioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaateorioiminen (38)
- teonnimi verbistä teorioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teorioiminen | teorioimiset |
genetiivi | teorioimisen | teorioimisten teorioimisien |
partitiivi | teorioimista | teorioimisia |
akkusatiivi | teorioiminen; teorioimisen |
teorioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | teorioimisessa | teorioimisissa |
elatiivi | teorioimisesta | teorioimisista |
illatiivi | teorioimiseen | teorioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teorioimisella | teorioimisilla |
ablatiivi | teorioimiselta | teorioimisilta |
allatiivi | teorioimiselle | teorioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teorioimisena (teorioimisna) |
teorioimisina |
translatiivi | teorioimiseksi | teorioimisiksi |
abessiivi | teorioimisetta | teorioimisitta |
instruktiivi | – | teorioimisin |
komitatiivi | – | teorioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | teorioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
teorioimis- |