Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

teroittaja (10)

  1. henkilö, joka teroittaa jotakin

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪eroi̯t̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: te‧roit‧ta‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teroittaja teroittajat
genetiivi teroittajan teroittajien
(teroittajain)
partitiivi teroittajaa teroittajia
akkusatiivi teroittaja;
teroittajan
teroittajat
sisäpaikallissijat
inessiivi teroittajassa teroittajissa
elatiivi teroittajasta teroittajista
illatiivi teroittajaan teroittajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi teroittajalla teroittajilla
ablatiivi teroittajalta teroittajilta
allatiivi teroittajalle teroittajille
muut sijamuodot
essiivi teroittajana teroittajina
translatiivi teroittajaksi teroittajiksi
abessiivi teroittajatta teroittajitta
instruktiivi teroittajin
komitatiivi teroittajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teroittaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa