testaus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
testaus (39)
- se, kun testataan, testaaminen
- (tekniikka) järjestelmän tai laitteen oikean toimivuuden varmistaminen järjestelmällisen testaamisen avulla
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪est̪ɑus/ tai /ˈt̪est̪ɑu̯s/
- tavutus: tes‧ta‧us / tes‧taus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | testaus | testaukset |
genetiivi | testauksen | testausten testauksien |
partitiivi | testausta | testauksia |
akkusatiivi | testaus; testauksen |
testaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | testauksessa | testauksissa |
elatiivi | testauksesta | testauksista |
illatiivi | testaukseen | testauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | testauksella | testauksilla |
ablatiivi | testaukselta | testauksilta |
allatiivi | testaukselle | testauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | testauksena | testauksina |
translatiivi | testaukseksi | testauksiksi |
abessiivi | testauksetta | testauksitta |
instruktiivi | – | testauksin |
komitatiivi | – | testauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | testaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
testaus- |
Käännökset muokkaa
1. se, kun testataan, testaaminen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
testausajo, testausmenetelmä, testaustulos
Aiheesta muualla muokkaa
- testaus Kielitoimiston sanakirjassa