tihkuttava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatihkuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä tihkua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tihkuttava | tihkuttavat |
genetiivi | tihkuttavan | tihkuttavien (tihkuttavain) |
partitiivi | tihkuttavaa | tihkuttavia |
akkusatiivi | tihkuttava; tihkuttavan |
tihkuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tihkuttavassa | tihkuttavissa |
elatiivi | tihkuttavasta | tihkuttavista |
illatiivi | tihkuttavaan | tihkuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tihkuttavalla | tihkuttavilla |
ablatiivi | tihkuttavalta | tihkuttavilta |
allatiivi | tihkuttavalle | tihkuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tihkuttavana | tihkuttavina |
translatiivi | tihkuttavaksi | tihkuttaviksi |
abessiivi | tihkuttavatta | tihkuttavitta |
instruktiivi | – | tihkuttavin |
komitatiivi | – | tihkuttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tihkuttava- | |
vahva vartalo | tihkuttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Verbi
muokkaatihkuttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä tihkuta
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tihkuttava | tihkuttavat |
genetiivi | tihkuttavan | tihkuttavien (tihkuttavain) |
partitiivi | tihkuttavaa | tihkuttavia |
akkusatiivi | tihkuttava; tihkuttavan |
tihkuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tihkuttavassa | tihkuttavissa |
elatiivi | tihkuttavasta | tihkuttavista |
illatiivi | tihkuttavaan | tihkuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tihkuttavalla | tihkuttavilla |
ablatiivi | tihkuttavalta | tihkuttavilta |
allatiivi | tihkuttavalle | tihkuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tihkuttavana | tihkuttavina |
translatiivi | tihkuttavaksi | tihkuttaviksi |
abessiivi | tihkuttavatta | tihkuttavitta |
instruktiivi | – | tihkuttavin |
komitatiivi | – | tihkuttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tihkuttava- | |
vahva vartalo | tihkuttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Verbi
muokkaatihkuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tihkuttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tihkuttava | tihkuttavat |
genetiivi | tihkuttavan | tihkuttavien (tihkuttavain) |
partitiivi | tihkuttavaa | tihkuttavia |
akkusatiivi | tihkuttava; tihkuttavan |
tihkuttavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tihkuttavassa | tihkuttavissa |
elatiivi | tihkuttavasta | tihkuttavista |
illatiivi | tihkuttavaan | tihkuttaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tihkuttavalla | tihkuttavilla |
ablatiivi | tihkuttavalta | tihkuttavilta |
allatiivi | tihkuttavalle | tihkuttaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tihkuttavana | tihkuttavina |
translatiivi | tihkuttavaksi | tihkuttaviksi |
abessiivi | tihkuttavatta | tihkuttavitta |
instruktiivi | – | tihkuttavin |
komitatiivi | – | tihkuttavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tihkuttava- | |
vahva vartalo | tihkuttava- | |
konsonantti- vartalo |
- |