tiilittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatiilittäminen (38)
- teonnimi verbistä tiilittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiilittäminen | tiilittämiset |
genetiivi | tiilittämisen | tiilittämisten tiilittämisien |
partitiivi | tiilittämistä | tiilittämisiä |
akkusatiivi | tiilittäminen; tiilittämisen |
tiilittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiilittämisessä | tiilittämisissä |
elatiivi | tiilittämisestä | tiilittämisistä |
illatiivi | tiilittämiseen | tiilittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiilittämisellä | tiilittämisillä |
ablatiivi | tiilittämiseltä | tiilittämisiltä |
allatiivi | tiilittämiselle | tiilittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiilittämisenä (tiilittämisnä) |
tiilittämisinä |
translatiivi | tiilittämiseksi | tiilittämisiksi |
abessiivi | tiilittämisettä | tiilittämisittä |
instruktiivi | – | tiilittämisin |
komitatiivi | – | tiilittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiilittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tiilittämis- |