tiira
Katso myös: Tiira |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- lokkeihin kuuluvan rantalintujen alaheimon (Sterninae) lintuja
- (lähinnä monikossa) tiirojen suvun (Sterna) laji tai yksilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪iːrɑ/
- tavutus: tii‧ra
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiira | tiirat |
genetiivi | tiiran | tiirojen (tiirain) |
partitiivi | tiiraa | tiiroja |
akkusatiivi | tiira; tiiran |
tiirat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiirassa | tiiroissa |
elatiivi | tiirasta | tiiroista |
illatiivi | tiiraan | tiiroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiiralla | tiiroilla |
ablatiivi | tiiralta | tiiroilta |
allatiivi | tiiralle | tiiroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiirana | tiiroina |
translatiivi | tiiraksi | tiiroiksi |
abessiivi | tiiratta | tiiroitta |
instruktiivi | – | tiiroin |
komitatiivi | – | tiiroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiira- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
itämerensuomalainen onomatopoeettinen sana[2]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
aleuttientiira, arabiantiira, eteläamerikantiira, eteläntiira, filippiinientiira, hietatiira, hopeatiira, inkatiira, isonokkatiira, jokitiira, kalatiira, kaunotiira, keijutiira, kerguelenintiira, kuningastiira, lapintiira, mustaniskatiira, mustanokkatiira, mustatiira, mustavatsatiira, nokitiira, oseaniantiira, pikkutiira, rengasnokkatiira, riuttatiira, ruskotiira, ruusutiira, tuhkatiira, töyhtötiira, uudenseelannintiira, valkoposkitiira, valkosiipitiira
Aiheesta muualla muokkaa
- tiira Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 37. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.