tiiraileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatiiraileminen (38)
- teonnimi verbistä tiirailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiiraileminen | tiirailemiset |
genetiivi | tiirailemisen | tiirailemisten tiirailemisien |
partitiivi | tiirailemista | tiirailemisia |
akkusatiivi | tiiraileminen; tiirailemisen |
tiirailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiirailemisessa | tiirailemisissa |
elatiivi | tiirailemisesta | tiirailemisista |
illatiivi | tiirailemiseen | tiirailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiirailemisella | tiirailemisilla |
ablatiivi | tiirailemiselta | tiirailemisilta |
allatiivi | tiirailemiselle | tiirailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiirailemisena (tiirailemisna) |
tiirailemisina |
translatiivi | tiirailemiseksi | tiirailemisiksi |
abessiivi | tiirailemisetta | tiirailemisitta |
instruktiivi | – | tiirailemisin |
komitatiivi | – | tiirailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiirailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tiirailemis- |