Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tiirikointi (5-J)

  1. tiirikoiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪iːriˌkoi̯nt̪i/
  • tavutus: tii‧ri‧koin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiirikointi tiirikoinnit
genetiivi tiirikoinnin tiirikointien
(tiirikointein)
partitiivi tiirikointia tiirikointeja
akkusatiivi tiirikointi;
tiirikoinnin
tiirikoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi tiirikoinnissa tiirikoinneissa
elatiivi tiirikoinnista tiirikoinneista
illatiivi tiirikointiin tiirikointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiirikoinnilla tiirikoinneilla
ablatiivi tiirikoinnilta tiirikoinneilta
allatiivi tiirikoinnille tiirikoinneille
muut sijamuodot
essiivi tiirikointina tiirikointeina
translatiivi tiirikoinniksi tiirikoinneiksi
abessiivi tiirikoinnitta tiirikoinneitta
instruktiivi tiirikoinnein
komitatiivi tiirikointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiirikoinni-
vahva vartalo tiirikointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa