Substantiivi

muokkaa

tiirikointi (5-J)

  1. tiirikoiminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪iːriˌkoi̯nt̪i/
  • tavutus: tii‧ri‧koin‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tiirikointi tiirikoinnit
genetiivi tiirikoinnin tiirikointien
(tiirikointein)
partitiivi tiirikointia tiirikointeja
akkusatiivi tiirikointi;
tiirikoinnin
tiirikoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi tiirikoinnissa tiirikoinneissa
elatiivi tiirikoinnista tiirikoinneista
illatiivi tiirikointiin tiirikointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tiirikoinnilla tiirikoinneilla
ablatiivi tiirikoinnilta tiirikoinneilta
allatiivi tiirikoinnille tiirikoinneille
muut sijamuodot
essiivi tiirikointina tiirikointeina
translatiivi tiirikoinniksi tiirikoinneiksi
abessiivi tiirikoinnitta tiirikoinneitta
instruktiivi tiirikoinnein
komitatiivi tiirikointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiirikoinni-
vahva vartalo tiirikointi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa