Substantiivi

muokkaa

tikku (1-A)[1]

  1. pieni, kapea ja lyhyehkö kappale puuta
    tikku sormessa
  2. tulitikku

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ikːu/
  • tavutus: tik‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tikku tikut
genetiivi tikun tikkujen
partitiivi tikkua tikkuja
akkusatiivi tikku;
tikun
tikut
sisäpaikallissijat
inessiivi tikussa tikuissa
elatiivi tikusta tikuista
illatiivi tikkuun tikkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tikulla tikuilla
ablatiivi tikulta tikuilta
allatiivi tikulle tikuille
muut sijamuodot
essiivi tikkuna tikkuina
translatiivi tikuksi tikuiksi
abessiivi tikutta tikuitta
instruktiivi tikuin
komitatiivi tikkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tiku-
vahva vartalo tikku-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

cocktailtikku, hammastikku, ilotikku, jäätelötikku, kynsitikku, laskutikku, lihatikku, makkaratikku, mittatikku, puutikku, silmätikku, suolatikku, takkatikku, tikku-ukko, tikkukaramelli, tikkukirjain, tikkulaatikko, tikkunekku, tikkupulla, tikkurasia, tikkusuora, tikkuviina, tulitikku, tähtisadetikku, USB-tikku

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tikku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-A