Substantiivi

muokkaa

timantti (5-C)

Katso artikkeli Timantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
timantti
  1. yksi hiilen viidestä allotrooppisesta muodosta
    Timantti on mineraaleista kovin.
  2. koruihin käytettävä raakatimantista hiottu jalokivi
    Sormukseen on upotettu kolme timanttia.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪imɑnt̪ːi/, [ˈt̪imɑ̝n̪t̪ːi]
  • tavutus: ti‧mant‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi timantti timantit
genetiivi timantin timanttien
(timanttein)
partitiivi timanttia timantteja
akkusatiivi timantti;
timantin
timantit
sisäpaikallissijat
inessiivi timantissa timanteissa
elatiivi timantista timanteista
illatiivi timanttiin timantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi timantilla timanteilla
ablatiivi timantilta timanteilta
allatiivi timantille timanteille
muut sijamuodot
essiivi timanttina timantteina
translatiivi timantiksi timanteiksi
abessiivi timantitta timanteitta
instruktiivi timantein
komitatiivi timantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo timanti-
vahva vartalo timantti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

teollisuustimantti, timantinhionta, timantinkova, timanttiananas, timanttifriisi, timanttihäät, timanttikaivos, timanttikenttä, timanttikoru, timanttikärki, timanttilaikka, timanttineula, timanttipora, timanttisormus, timanttiveitsi, veritimantti

Aiheesta muualla

muokkaa