tinkimättömyys

Suomi

Substantiivi

tinkimättömyys (40) (ei monikkoa)

1. päättäväisyys tehdä jokin asia mahdollisimman hyvin

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪iŋkiˌmæt̪ːømyːs/
• tavutus: tin‧ki‧mät‧tö‧myys

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tinkimättömyys	–
genetiivi	tinkimättömyyden	–
partitiivi	tinkimättömyyttä	–
akkusatiivi	tinkimättömyys; tinkimättömyyden	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	tinkimättömyydessä	–
elatiivi	tinkimättömyydestä	–
illatiivi	tinkimättömyyteen	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	tinkimättömyydellä	–
ablatiivi	tinkimättömyydeltä	–
allatiivi	tinkimättömyydelle	–
muut sijamuodot
essiivi	tinkimättömyytenä	–
translatiivi	tinkimättömyydeksi	–
abessiivi	tinkimättömyydettä	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	tinkimättömyyksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	tinkimättömyyde-
vahva vartalo	tinkimättömyyte-
konsonantti- vartalo	tinkimättömyyt-

Etymologia

tinkimätön + -yys

Aiheesta muualla

• tinkimättömyys Kielitoimiston sanakirjassa