Substantiivi

muokkaa

tissuttelu (2)

  1. tissutteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪isːut̪ˌt̪elu/
  • tavutus: tis‧sut‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tissuttelu tissuttelut
genetiivi tissuttelun tissuttelujen
tissutteluiden
tissutteluitten
partitiivi tissuttelua tissutteluita
tissutteluja
akkusatiivi tissuttelu;
tissuttelun
tissuttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi tissuttelussa tissutteluissa
elatiivi tissuttelusta tissutteluista
illatiivi tissutteluun tissutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tissuttelulla tissutteluilla
ablatiivi tissuttelulta tissutteluilta
allatiivi tissuttelulle tissutteluille
muut sijamuodot
essiivi tissutteluna tissutteluina
translatiivi tissutteluksi tissutteluiksi
abessiivi tissuttelutta tissutteluitta
instruktiivi tissutteluin
komitatiivi tissutteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tissuttelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi tissutella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa