tivaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaativaaminen (38)
- teonnimi verbistä tivata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tivaaminen | tivaamiset |
genetiivi | tivaamisen | tivaamisten tivaamisien |
partitiivi | tivaamista | tivaamisia |
akkusatiivi | tivaaminen; tivaamisen |
tivaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tivaamisessa | tivaamisissa |
elatiivi | tivaamisesta | tivaamisista |
illatiivi | tivaamiseen | tivaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tivaamisella | tivaamisilla |
ablatiivi | tivaamiselta | tivaamisilta |
allatiivi | tivaamiselle | tivaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tivaamisena (tivaamisna) |
tivaamisina |
translatiivi | tivaamiseksi | tivaamisiksi |
abessiivi | tivaamisetta | tivaamisitta |
instruktiivi | – | tivaamisin |
komitatiivi | – | tivaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tivaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tivaamis- |