tivoli
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- huvipuisto, erityisesti kiertävä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪iʋoli/
- tavutus: ti‧vo‧li
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tivoli | tivolit |
| genetiivi | tivolin | tivolien tivoleiden tivoleitten |
| partitiivi | tivolia | tivoleita tivoleja |
| akkusatiivi | tivoli; tivolin |
tivolit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tivolissa | tivoleissa |
| elatiivi | tivolista | tivoleista |
| illatiivi | tivoliin | tivoleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tivolilla | tivoleilla |
| ablatiivi | tivolilta | tivoleilta |
| allatiivi | tivolille | tivoleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tivolina | tivoleina |
| translatiivi | tivoliksi | tivoleiksi |
| abessiivi | tivolitta | tivoleitta |
| instruktiivi | – | tivolein |
| komitatiivi | – | tivoleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tivoli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Sana pohjautuu italialaisen Tivolin kaupungin nimeen. Kaupungin aiempi nimi oli Tibur, jonne muinaisen Rooman ylimystön jäsenet rakennuttivat hienoja huviloita ja puutarhoja. Kaupungin nimi on otettu puistoihin rakennettujen huvittelupaikkojen nimitykseksi. Suomen kirjakielessä tivolin ensiesiintymä on Agathon Meurmanin 1890 julkaistussa teoksessa Sanakirja yleiseen siwistykseen kuuluwia tietoja warten.[2]
Aiheesta muualla muokkaa
- tivoli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1321. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.