toimekkuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatoimekkuus (40)
- se, että on toimekas
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪oi̯mekːuːs/
- tavutus: toi‧mek‧kuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toimekkuus | toimekkuudet |
genetiivi | toimekkuuden | toimekkuuksien |
partitiivi | toimekkuutta | toimekkuuksia |
akkusatiivi | toimekkuus; toimekkuuden |
toimekkuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toimekkuudessa | toimekkuuksissa |
elatiivi | toimekkuudesta | toimekkuuksista |
illatiivi | toimekkuuteen | toimekkuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toimekkuudella | toimekkuuksilla |
ablatiivi | toimekkuudelta | toimekkuuksilta |
allatiivi | toimekkuudelle | toimekkuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toimekkuutena | toimekkuuksina |
translatiivi | toimekkuudeksi | toimekkuuksiksi |
abessiivi | toimekkuudetta | toimekkuuksitta |
instruktiivi | – | toimekkuuksin |
komitatiivi | – | toimekkuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | toimekkuude- | |
vahva vartalo | toimekkuute- | |
konsonantti- vartalo |
toimekkuut- |
Etymologia
muokkaasanan toimekas vartalosta toimekk- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on toimekas
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- toimekkuus Kielitoimiston sanakirjassa