Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

toissijaisuus (40)

  1. se, että on toissijainen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toissijaisuus toissijaisuudet
genetiivi toissijaisuuden toissijaisuuksien
partitiivi toissijaisuutta toissijaisuuksia
akkusatiivi toissijaisuus;
toissijaisuuden
toissijaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi toissijaisuudessa toissijaisuuksissa
elatiivi toissijaisuudesta toissijaisuuksista
illatiivi toissijaisuuteen toissijaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toissijaisuudella toissijaisuuksilla
ablatiivi toissijaisuudelta toissijaisuuksilta
allatiivi toissijaisuudelle toissijaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi toissijaisuutena toissijaisuuksina
translatiivi toissijaisuudeksi toissijaisuuksiksi
abessiivi toissijaisuudetta toissijaisuuksitta
instruktiivi toissijaisuuksin
komitatiivi toissijaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo toissijaisuude-
vahva vartalo toissijaisuute-
konsonantti-
vartalo
toissijaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan toissijainen vartalosta toissijais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa