toistunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä toistua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toistunut toistuneet
genetiivi toistuneen toistuneiden
toistuneitten
partitiivi toistunutta toistuneita
akkusatiivi toistunut; toistuneen toistuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi toistuneessa toistuneissa
elatiivi toistuneesta toistuneista
illatiivi toistuneeseen toistuneisiin
toistuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi toistuneella toistuneilla
ablatiivi toistuneelta toistuneilta
allatiivi toistuneelle toistuneille
muut sijamuodot
essiivi toistuneena toistuneina
translatiivi toistuneeksi toistuneiksi
abessiivi toistuneetta toistuneitta
instruktiivi toistunein
komitatiivi toistuneine