tokko
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaatokko
- (murteellinen) tuskin, mahtaako, liekö
- Tokko hän meitä enää muistaa.
Etymologia
muokkaatodennäköisesti karjalan toko < venäjän murteellinen токо[1]
Käännökset
muokkaa1. tuskin
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪okːo/
- tavutus: tok‧ko
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tokko | tokot |
genetiivi | tokon | tokkojen |
partitiivi | tokkoa | tokkoja |
akkusatiivi | tokko; tokon |
tokot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tokossa | tokoissa |
elatiivi | tokosta | tokoista |
illatiivi | tokkoon | tokkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tokolla | tokoilla |
ablatiivi | tokolta | tokoilta |
allatiivi | tokolle | tokoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tokkona | tokkoina |
translatiivi | tokoksi | tokoiksi |
abessiivi | tokotta | tokoitta |
instruktiivi | – | tokoin |
komitatiivi | – | tokkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | toko- | |
vahva vartalo | tokko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaalyhennelmä aiemmasta nimestä tokanpoika, jossa olevan tokka-sanan alkuperää ei varmuudella tiedetä
Käännökset
muokkaa1. eräitä kaloja (Gobiidae-heimo)
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tokko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.