tonaalisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatonaalisuus (40)
- (musiikki) sävelasteikon sisäinen sävelten välinen melodisuutta ja harmonisuutta tukeva järjestelmä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪onɑːˌlisuːs/
- tavutus: to‧naa‧li‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tonaalisuus | tonaalisuudet |
genetiivi | tonaalisuuden | tonaalisuuksien |
partitiivi | tonaalisuutta | tonaalisuuksia |
akkusatiivi | tonaalisuus; tonaalisuuden |
tonaalisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tonaalisuudessa | tonaalisuuksissa |
elatiivi | tonaalisuudesta | tonaalisuuksista |
illatiivi | tonaalisuuteen | tonaalisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tonaalisuudella | tonaalisuuksilla |
ablatiivi | tonaalisuudelta | tonaalisuuksilta |
allatiivi | tonaalisuudelle | tonaalisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tonaalisuutena | tonaalisuuksina |
translatiivi | tonaalisuudeksi | tonaalisuuksiksi |
abessiivi | tonaalisuudetta | tonaalisuuksitta |
instruktiivi | – | tonaalisuuksin |
komitatiivi | – | tonaalisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tonaalisuude- | |
vahva vartalo | tonaalisuute- | |
konsonantti- vartalo |
tonaalisuut- |
Etymologia
muokkaasanan tonaalinen vartalosta tonaalis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tonaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa