tongit
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatongit (5-G) (monikollinen)[1]
- (arkikieltä) pihdit
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪oŋːit̪/
- tavutus: ton‧git
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | tongit |
| genetiivi | – | tonkien (tonkein) |
| partitiivi | – | tonkeja |
| akkusatiivi | –; – |
tongit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | tongeissa |
| elatiivi | – | tongeista |
| illatiivi | – | tonkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | tongeilla |
| ablatiivi | – | tongeilta |
| allatiivi | – | tongeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | tonkeina |
| translatiivi | – | tongeiksi |
| abessiivi | – | tongeitta |
| instruktiivi | – | tongein |
| komitatiivi | – | tonkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tongi- | |
| vahva vartalo | tonki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- tongit Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
muokkaatongit
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-G