toonika
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaatoonika (13)
- (musiikki) sävelasteikon 1. aste, perussävel
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪oːnikɑ/
- tavutus: too‧ni‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toonika | toonikat |
| genetiivi | toonikan | toonikoiden toonikoitten toonikojen (toonikain) |
| partitiivi | toonikaa | toonikoita toonikoja |
| akkusatiivi | toonika; toonikan |
toonikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toonikassa | toonikoissa |
| elatiivi | toonikasta | toonikoista |
| illatiivi | toonikaan | toonikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toonikalla | toonikoilla |
| ablatiivi | toonikalta | toonikoilta |
| allatiivi | toonikalle | toonikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toonikana | toonikoina |
| translatiivi | toonikaksi | toonikoiksi |
| abessiivi | toonikatta | toonikoitta |
| instruktiivi | – | toonikoin |
| komitatiivi | – | toonikoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toonika- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- toonika Kielitoimiston sanakirjassa