torus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatorus (39)
- (geometria) muodoltaan donitsia muistuttava kappale
- (tähtitiede) supermassiivista mustaa aukkoa ympäröivä renkaan muotoinen rakenne
- (lääketiede) hyvänlaatuinen luinen kyhmy, luun liikakasvu, tavallisesti suussa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | torus | torukset |
genetiivi | toruksen | torusten toruksien |
partitiivi | torusta | toruksia |
akkusatiivi | torus; toruksen |
torukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toruksessa | toruksissa |
elatiivi | toruksesta | toruksista |
illatiivi | torukseen | toruksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toruksella | toruksilla |
ablatiivi | torukselta | toruksilta |
allatiivi | torukselle | toruksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toruksena | toruksina |
translatiivi | torukseksi | toruksiksi |
abessiivi | toruksetta | toruksitta |
instruktiivi | – | toruksin |
komitatiivi | – | toruksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | torukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
torus- |
Etymologia
muokkaa- latinan torus (mon. torī), "pullistuma", "kyhmy", "möykky"
Käännökset
muokkaa1. donitsia muistuttava kappale
|
2. renkaan muotoinen rakenne
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- torus Tieteen termipankissa