torveloiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatorveloiminen (38)
- teonnimi verbistä torveloida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | torveloiminen | torveloimiset |
genetiivi | torveloimisen | torveloimisten torveloimisien |
partitiivi | torveloimista | torveloimisia |
akkusatiivi | torveloiminen; torveloimisen |
torveloimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | torveloimisessa | torveloimisissa |
elatiivi | torveloimisesta | torveloimisista |
illatiivi | torveloimiseen | torveloimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | torveloimisella | torveloimisilla |
ablatiivi | torveloimiselta | torveloimisilta |
allatiivi | torveloimiselle | torveloimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | torveloimisena (torveloimisna) |
torveloimisina |
translatiivi | torveloimiseksi | torveloimisiksi |
abessiivi | torveloimisetta | torveloimisitta |
instruktiivi | – | torveloimisin |
komitatiivi | – | torveloimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | torveloimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
torveloimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi torveloida + johdin -minen