Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tosikko (4-A)[1]

  1. henkilö, jolla ei ole huumorintajua

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪osikːo/
  • tavutus: to‧sik‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tosikko tosikot
genetiivi tosikon tosikoiden
tosikoitten
tosikkojen
partitiivi tosikkoa tosikkoja
tosikoita
akkusatiivi tosikko;
tosikon
tosikot
sisäpaikallissijat
inessiivi tosikossa tosikoissa
elatiivi tosikosta tosikoista
illatiivi tosikkoon tosikkoihin
tosikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tosikolla tosikoilla
ablatiivi tosikolta tosikoilta
allatiivi tosikolle tosikoille
muut sijamuodot
essiivi tosikkona tosikkoina
tosikoina
translatiivi tosikoksi tosikoiksi
abessiivi tosikotta tosikoitta
instruktiivi tosikoin
komitatiivi tosikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tosiko-
vahva vartalo tosikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A