tottunut
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaatottunut (47) (komparatiivi tottuneempi, superlatiivi tottunein) (taivutus [luo])
- totutettu tai totuttautunut, sellainen, jolla on tottumusta; sopeutunut
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaVerbi
muokkaatottunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tottua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tottunut | tottuneet |
genetiivi | tottuneen | tottuneiden tottuneitten |
partitiivi | tottunutta | tottuneita |
akkusatiivi | tottunut; tottuneen | tottuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tottuneessa | tottuneissa |
elatiivi | tottuneesta | tottuneista |
illatiivi | tottuneeseen | tottuneisiin tottuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tottuneella | tottuneilla |
ablatiivi | tottuneelta | tottuneilta |
allatiivi | tottuneelle | tottuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tottuneena | tottuneina |
translatiivi | tottuneeksi | tottuneiksi |
abessiivi | tottuneetta | tottuneitta |
instruktiivi | – | tottunein |
komitatiivi | – | tottuneine |