totutteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatotutteleminen (38)
- teonnimi verbistä totutella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | totutteleminen | totuttelemiset |
| genetiivi | totuttelemisen | totuttelemisten totuttelemisien |
| partitiivi | totuttelemista | totuttelemisia |
| akkusatiivi | totutteleminen; totuttelemisen |
totuttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | totuttelemisessa | totuttelemisissa |
| elatiivi | totuttelemisesta | totuttelemisista |
| illatiivi | totuttelemiseen | totuttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | totuttelemisella | totuttelemisilla |
| ablatiivi | totuttelemiselta | totuttelemisilta |
| allatiivi | totuttelemiselle | totuttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | totuttelemisena (totuttelemisna) |
totuttelemisina |
| translatiivi | totuttelemiseksi | totuttelemisiksi |
| abessiivi | totuttelemisetta | totuttelemisitta |
| instruktiivi | – | totuttelemisin |
| komitatiivi | – | totuttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | totuttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
totuttelemis- | |