Substantiivi

muokkaa

touhuilu (2)

  1. touhuileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ou̯hui̯lu/
  • tavutus: tou‧hui‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi touhuilu touhuilut
genetiivi touhuilun touhuilujen
touhuiluiden
touhuiluitten
partitiivi touhuilua touhuiluita
touhuiluja
akkusatiivi touhuilu;
touhuilun
touhuilut
sisäpaikallissijat
inessiivi touhuilussa touhuiluissa
elatiivi touhuilusta touhuiluista
illatiivi touhuiluun touhuiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi touhuilulla touhuiluilla
ablatiivi touhuilulta touhuiluilta
allatiivi touhuilulle touhuiluille
muut sijamuodot
essiivi touhuiluna touhuiluina
translatiivi touhuiluksi touhuiluiksi
abessiivi touhuilutta touhuiluitta
instruktiivi touhuiluin
komitatiivi touhuiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo touhuilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi touhuilla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa