transponoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatransponoiminen (38)
- teonnimi verbistä transponoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | transponoiminen | transponoimiset |
genetiivi | transponoimisen | transponoimisten transponoimisien |
partitiivi | transponoimista | transponoimisia |
akkusatiivi | transponoiminen; transponoimisen |
transponoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | transponoimisessa | transponoimisissa |
elatiivi | transponoimisesta | transponoimisista |
illatiivi | transponoimiseen | transponoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | transponoimisella | transponoimisilla |
ablatiivi | transponoimiselta | transponoimisilta |
allatiivi | transponoimiselle | transponoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | transponoimisena (transponoimisna) |
transponoimisina |
translatiivi | transponoimiseksi | transponoimisiksi |
abessiivi | transponoimisetta | transponoimisitta |
instruktiivi | – | transponoimisin |
komitatiivi | – | transponoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | transponoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
transponoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi transponoida + johdin -minen