Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

transsi (5)

  1. meedion unimainen tila
  2. uskonnollinen hurmostila, jossa ihminen irtaantuu ympäröivästä todellisuudesta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈt̪rɑnsːi]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi transsi transsit
genetiivi transsin transsien
(transsein)
partitiivi transsia transseja
akkusatiivi transsi;
transsin
transsit
sisäpaikallissijat
inessiivi transsissa transseissa
elatiivi transsista transseista
illatiivi transsiin transseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi transsilla transseilla
ablatiivi transsilta transseilta
allatiivi transsille transseille
muut sijamuodot
essiivi transsina transseina
translatiivi transsiksi transseiksi
abessiivi transsitta transseitta
instruktiivi transsein
komitatiivi transseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo transsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • transsi Kielitoimiston sanakirjassa