Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

triangulaatio (3)

  1. laadullisen tutkimuksen parantamiseksi tehtävä eri tutkimusmenetelmien tai teoreettisten näkökulmien hyödyntäminen
  2. poliittisen ehdokkaan asettuminen perinteisen vasen–oikea-jatkumon ulkopuolelle, yläpuolelle tai tarkalleen sen keskelle

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi triangulaatio triangulaatiot
genetiivi triangulaation triangulaatioiden
triangulaatioitten
partitiivi triangulaatiota triangulaatioita
akkusatiivi triangulaatio;
triangulaation
triangulaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi triangulaatiossa triangulaatioissa
elatiivi triangulaatiosta triangulaatioista
illatiivi triangulaatioon triangulaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi triangulaatiolla triangulaatioilla
ablatiivi triangulaatiolta triangulaatioilta
allatiivi triangulaatiolle triangulaatioille
muut sijamuodot
essiivi triangulaationa triangulaatioina
translatiivi triangulaatioksi triangulaatioiksi
abessiivi triangulaatiotta triangulaatioitta
instruktiivi triangulaatioin
komitatiivi triangulaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo triangulaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa