troikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatroikka (10-A) (monikko troikat)
- kolmivaljakko, jossa on kolme hevosta rinnakkain
- (kuvaannollisesti) kolmijäseninen johtajisto
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪roi̯kːɑ/
- tavutus: troik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | troikka | troikat |
genetiivi | troikan | troikkien (troikkain) |
partitiivi | troikkaa | troikkia |
akkusatiivi | troikka; troikan |
troikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | troikassa | troikissa |
elatiivi | troikasta | troikista |
illatiivi | troikkaan | troikkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | troikalla | troikilla |
ablatiivi | troikalta | troikilta |
allatiivi | troikalle | troikille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | troikkana | troikkina |
translatiivi | troikaksi | troikiksi |
abessiivi | troikatta | troikitta |
instruktiivi | – | troikin |
komitatiivi | – | troikkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | troika- | |
vahva vartalo | troikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavenäjän sanasta тройка (trojka)
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- troikka Kielitoimiston sanakirjassa