Katso myös: troublé

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

trouble (monikko troubles)

  1. vaikeus, vaikeudet
    run into trouble – joutua vaikeuksiin
  2. harmi, ikävyys

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

troublemaker, troublesome

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. troubles
part. prees. troubling
imp. & part. perf. troubled

trouble

  1. tehdä jkn olo epämukavaksi, tehdä jkn olo vaivautuneeksi

Ääntäminen

muokkaa

Ranska

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

trouble m./f. (monikko troubles[luo] m./f.)

  1. samea, himmeä

Substantiivi

muokkaa

trouble m. (monikko troubles[luo])

  1. hämminki, epäjärjestys
  2. sameus (nesteessä)

Aiheesta muualla

muokkaa
  • trouble Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

trouble

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä troubler
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä troubler
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä troubler