tuhahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tuhahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪uhɑhdus/
- tavutus: tu‧hah‧dus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuhahdus | tuhahdukset |
genetiivi | tuhahduksen | tuhahdusten tuhahduksien |
partitiivi | tuhahdusta | tuhahduksia |
akkusatiivi | tuhahdus; tuhahduksen |
tuhahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuhahduksessa | tuhahduksissa |
elatiivi | tuhahduksesta | tuhahduksista |
illatiivi | tuhahdukseen | tuhahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuhahduksella | tuhahduksilla |
ablatiivi | tuhahdukselta | tuhahduksilta |
allatiivi | tuhahdukselle | tuhahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuhahduksena | tuhahduksina |
translatiivi | tuhahdukseksi | tuhahduksiksi |
abessiivi | tuhahduksetta | tuhahduksitta |
instruktiivi | – | tuhahduksin |
komitatiivi | – | tuhahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuhahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuhahdus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä tuhahtaa (tuhahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. tuhahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- tuhahdus Kielitoimiston sanakirjassa