Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tuhahdus (39)

  1. tuhahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪uhɑhdus/
  • tavutus: tu‧hah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuhahdus tuhahdukset
genetiivi tuhahduksen tuhahdusten
tuhahduksien
partitiivi tuhahdusta tuhahduksia
akkusatiivi tuhahdus;
tuhahduksen
tuhahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tuhahduksessa tuhahduksissa
elatiivi tuhahduksesta tuhahduksista
illatiivi tuhahdukseen tuhahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuhahduksella tuhahduksilla
ablatiivi tuhahdukselta tuhahduksilta
allatiivi tuhahdukselle tuhahduksille
muut sijamuodot
essiivi tuhahduksena tuhahduksina
translatiivi tuhahdukseksi tuhahduksiksi
abessiivi tuhahduksetta tuhahduksitta
instruktiivi tuhahduksin
komitatiivi tuhahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuhahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuhahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä tuhahtaa (tuhahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa