Substantiivi

muokkaa

tuhlaaja (10)

  1. henkilö, joka tuhlaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uhlɑːjɑ/
  • tavutus: tuh‧laa‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuhlaaja tuhlaajat
genetiivi tuhlaajan tuhlaajien
(tuhlaajain)
partitiivi tuhlaajaa tuhlaajia
akkusatiivi tuhlaaja;
tuhlaajan
tuhlaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi tuhlaajassa tuhlaajissa
elatiivi tuhlaajasta tuhlaajista
illatiivi tuhlaajaan tuhlaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuhlaajalla tuhlaajilla
ablatiivi tuhlaajalta tuhlaajilta
allatiivi tuhlaajalle tuhlaajille
muut sijamuodot
essiivi tuhlaajana tuhlaajina
translatiivi tuhlaajaksi tuhlaajiksi
abessiivi tuhlaajatta tuhlaajitta
instruktiivi tuhlaajin
komitatiivi tuhlaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuhlaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi tuhlata + johdin -ja

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hapentuhlaaja, tuhlaajapoika

Aiheesta muualla

muokkaa