tuhlaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuhlaileminen (38)
- teonnimi verbistä tuhlailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuhlaileminen | tuhlailemiset |
genetiivi | tuhlailemisen | tuhlailemisten tuhlailemisien |
partitiivi | tuhlailemista | tuhlailemisia |
akkusatiivi | tuhlaileminen; tuhlailemisen |
tuhlailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuhlailemisessa | tuhlailemisissa |
elatiivi | tuhlailemisesta | tuhlailemisista |
illatiivi | tuhlailemiseen | tuhlailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuhlailemisella | tuhlailemisilla |
ablatiivi | tuhlailemiselta | tuhlailemisilta |
allatiivi | tuhlailemiselle | tuhlailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuhlailemisena (tuhlailemisna) |
tuhlailemisina |
translatiivi | tuhlailemiseksi | tuhlailemisiksi |
abessiivi | tuhlailemisetta | tuhlailemisitta |
instruktiivi | – | tuhlailemisin |
komitatiivi | – | tuhlailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuhlailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuhlailemis- |