tuhriminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuhriminen (38)
- teonnimi verbistä tuhria
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhriminen | tuhrimiset |
| genetiivi | tuhrimisen | tuhrimisten tuhrimisien |
| partitiivi | tuhrimista | tuhrimisia |
| akkusatiivi | tuhriminen; tuhrimisen |
tuhrimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhrimisessa | tuhrimisissa |
| elatiivi | tuhrimisesta | tuhrimisista |
| illatiivi | tuhrimiseen | tuhrimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhrimisella | tuhrimisilla |
| ablatiivi | tuhrimiselta | tuhrimisilta |
| allatiivi | tuhrimiselle | tuhrimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhrimisena (tuhrimisna) |
tuhrimisina |
| translatiivi | tuhrimiseksi | tuhrimisiksi |
| abessiivi | tuhrimisetta | tuhrimisitta |
| instruktiivi | – | tuhrimisin |
| komitatiivi | – | tuhrimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |