tuittuilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
tuittuilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪ui̯t̪ːui̯lu/
- tavutus: tuit‧tui‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuittuilu | tuittuilut |
| genetiivi | tuittuilun | tuittuilujen tuittuiluiden tuittuiluitten |
| partitiivi | tuittuilua | tuittuiluita tuittuiluja |
| akkusatiivi | tuittuilu; tuittuilun |
tuittuilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuittuilussa | tuittuiluissa |
| elatiivi | tuittuilusta | tuittuiluista |
| illatiivi | tuittuiluun | tuittuiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuittuilulla | tuittuiluilla |
| ablatiivi | tuittuilulta | tuittuiluilta |
| allatiivi | tuittuilulle | tuittuiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuittuiluna | tuittuiluina |
| translatiivi | tuittuiluksi | tuittuiluiksi |
| abessiivi | tuittuilutta | tuittuiluitta |
| instruktiivi | – | tuittuiluin |
| komitatiivi | – | tuittuiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuittuilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. tuittuileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- tuittuilu Kielitoimiston sanakirjassa