tuleentuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuleentuminen (38)
- teonnimi verbistä tuleentua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuleentuminen | tuleentumiset |
genetiivi | tuleentumisen | tuleentumisten tuleentumisien |
partitiivi | tuleentumista | tuleentumisia |
akkusatiivi | tuleentuminen; tuleentumisen |
tuleentumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuleentumisessa | tuleentumisissa |
elatiivi | tuleentumisesta | tuleentumisista |
illatiivi | tuleentumiseen | tuleentumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuleentumisella | tuleentumisilla |
ablatiivi | tuleentumiselta | tuleentumisilta |
allatiivi | tuleentumiselle | tuleentumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuleentumisena (tuleentumisna) |
tuleentumisina |
translatiivi | tuleentumiseksi | tuleentumisiksi |
abessiivi | tuleentumisetta | tuleentumisitta |
instruktiivi | – | tuleentumisin |
komitatiivi | – | tuleentumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuleentumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuleentumis- |