tulite
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ulit̪eˣ/
- tavutus: tu‧li‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tulite | tulitteet |
genetiivi | tulitteen | tulitteiden tulitteitten |
partitiivi | tulitetta | tulitteita |
akkusatiivi | tulite; tulitteen |
tulitteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tulitteessa | tulitteissa |
elatiivi | tulitteesta | tulitteista |
illatiivi | tulitteeseen | tulitteisiin tulitteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tulitteella | tulitteilla |
ablatiivi | tulitteelta | tulitteilta |
allatiivi | tulitteelle | tulitteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tulitteena | tulitteina |
translatiivi | tulitteeksi | tulitteiksi |
abessiivi | tulitteetta | tulitteitta |
instruktiivi | – | tulittein |
komitatiivi | – | tulitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tulittee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tulitet- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tulite Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaVerbi
muokkaatulite
Viro
muokkaaVerbi
muokkaatulite
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 2. persoonan muoto verbistä tulema