tunkeileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tunkeilla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunkeileva tunkeilevat
genetiivi tunkeilevan tunkeilevien
(tunkeilevain)
partitiivi tunkeilevaa tunkeilevia
akkusatiivi tunkeileva; tunkeilevan tunkeilevat
sisäpaikallissijat
inessiivi tunkeilevassa tunkeilevissa
elatiivi tunkeilevasta tunkeilevista
illatiivi tunkeilevaan tunkeileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunkeilevalla tunkeilevilla
ablatiivi tunkeilevalta tunkeilevilta
allatiivi tunkeilevalle tunkeileville
muut sijamuodot
essiivi tunkeilevana tunkeilevina
translatiivi tunkeilevaksi tunkeileviksi
abessiivi tunkeilevatta tunkeilevitta
instruktiivi tunkeilevin
komitatiivi tunkeilevine

Aiheesta muualla

muokkaa