tunnettuus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tunnettuus (40)

  1. Se kuinka tunnettu joku tai jokin on.
    Hänen tunnettuutensa kansainvälisenä tutkijana on vielä vaatimaton.
    Peltier -ilmiön tunnettuus on vähäinen laajasta soveltamisesta huolimatta.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunnettuus tunnettuudet
genetiivi tunnettuuden tunnettuuksien
partitiivi tunnettuutta tunnettuuksia
akkusatiivi tunnettuus;
tunnettuuden
tunnettuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tunnettuudessa tunnettuuksissa
elatiivi tunnettuudesta tunnettuuksista
illatiivi tunnettuuteen tunnettuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunnettuudella tunnettuuksilla
ablatiivi tunnettuudelta tunnettuuksilta
allatiivi tunnettuudelle tunnettuuksille
muut sijamuodot
essiivi tunnettuutena tunnettuuksina
translatiivi tunnettuudeksi tunnettuuksiksi
abessiivi tunnettuudetta tunnettuuksitta
instruktiivi tunnettuuksin
komitatiivi tunnettuuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

tunnettu + -uus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa