tunteikkuus

Suomi

Substantiivi

tunteikkuus (40)

se, että on tunteikas

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪unt̪ei̯kːuːs/
tavutus: tun‧teik‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tunteikkuus	tunteikkuudet
genetiivi	tunteikkuuden	tunteikkuuksien
partitiivi	tunteikkuutta	tunteikkuuksia
akkusatiivi	tunteikkuus; tunteikkuuden	tunteikkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	tunteikkuudessa	tunteikkuuksissa
elatiivi	tunteikkuudesta	tunteikkuuksista
illatiivi	tunteikkuuteen	tunteikkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tunteikkuudella	tunteikkuuksilla
ablatiivi	tunteikkuudelta	tunteikkuuksilta
allatiivi	tunteikkuudelle	tunteikkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	tunteikkuutena	tunteikkuuksina
translatiivi	tunteikkuudeksi	tunteikkuuksiksi
abessiivi	tunteikkuudetta	tunteikkuuksitta
instruktiivi	–	tunteikkuuksin
komitatiivi	–	tunteikkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	tunteikkuude-
vahva vartalo	tunteikkuute-
konsonantti- vartalo	tunteikkuut-

Etymologia

sanan tunteikas vartalosta tunteikk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on tunteikas

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tunteikkuus Kielitoimiston sanakirjassa