tuohtuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaatuohtuminen (38)
- teonnimi verbistä tuohtua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuohtuminen | tuohtumiset |
genetiivi | tuohtumisen | tuohtumisten tuohtumisien |
partitiivi | tuohtumista | tuohtumisia |
akkusatiivi | tuohtuminen; tuohtumisen |
tuohtumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuohtumisessa | tuohtumisissa |
elatiivi | tuohtumisesta | tuohtumisista |
illatiivi | tuohtumiseen | tuohtumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuohtumisella | tuohtumisilla |
ablatiivi | tuohtumiselta | tuohtumisilta |
allatiivi | tuohtumiselle | tuohtumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuohtumisena (tuohtumisna) |
tuohtumisina |
translatiivi | tuohtumiseksi | tuohtumisiksi |
abessiivi | tuohtumisetta | tuohtumisitta |
instruktiivi | – | tuohtumisin |
komitatiivi | – | tuohtumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuohtumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuohtumis- |