tuominnut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuominnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä tuomita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuominnut | tuominneet |
genetiivi | tuominneen | tuominneiden tuominneitten |
partitiivi | tuominnutta | tuominneita |
akkusatiivi | tuominnut; tuominneen | tuominneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuominneessa | tuominneissa |
elatiivi | tuominneesta | tuominneista |
illatiivi | tuominneeseen | tuominneisiin tuominneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuominneella | tuominneilla |
ablatiivi | tuominneelta | tuominneilta |
allatiivi | tuominneelle | tuominneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuominneena | tuominneina |
translatiivi | tuominneeksi | tuominneiksi |
abessiivi | tuominneetta | tuominneitta |
instruktiivi | – | tuominnein |
komitatiivi | – | tuominneine |