Substantiivi

muokkaa

tuputus (39)

  1. tuputtaminen
    Lopeta se tuputus! Minä en ota lisää pullaa!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪uput̪us/
  • tavutus: tu‧pu‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuputus tuputukset
genetiivi tuputuksen tuputusten
tuputuksien
partitiivi tuputusta tuputuksia
akkusatiivi tuputus;
tuputuksen
tuputukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tuputuksessa tuputuksissa
elatiivi tuputuksesta tuputuksista
illatiivi tuputukseen tuputuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuputuksella tuputuksilla
ablatiivi tuputukselta tuputuksilta
allatiivi tuputukselle tuputuksille
muut sijamuodot
essiivi tuputuksena tuputuksina
translatiivi tuputukseksi tuputuksiksi
abessiivi tuputuksetta tuputuksitta
instruktiivi tuputuksin
komitatiivi tuputuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuputukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuputus-

Etymologia

muokkaa

verbi tuputtaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tuputus Kielitoimiston sanakirjassa