tuputus

Suomi

Substantiivi

tuputus (39)

tuputtaminen
Lopeta se tuputus! Minä en ota lisää pullaa!

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪uput̪us/
tavutus: tu‧pu‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tuputus	tuputukset
genetiivi	tuputuksen	tuputusten tuputuksien
partitiivi	tuputusta	tuputuksia
akkusatiivi	tuputus; tuputuksen	tuputukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	tuputuksessa	tuputuksissa
elatiivi	tuputuksesta	tuputuksista
illatiivi	tuputukseen	tuputuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tuputuksella	tuputuksilla
ablatiivi	tuputukselta	tuputuksilta
allatiivi	tuputukselle	tuputuksille
muut sijamuodot
essiivi	tuputuksena	tuputuksina
translatiivi	tuputukseksi	tuputuksiksi
abessiivi	tuputuksetta	tuputuksitta
instruktiivi	–	tuputuksin
komitatiivi	–	tuputuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tuputukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	tuputus-

Etymologia

johdos verbistä tuputtaa (tuput- + -us)

Käännökset

1. tuputtaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

tuputus Kielitoimiston sanakirjassa