Substantiivi

muokkaa

turhamaisuus (40)

  1. se, että on turhamainen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪urhɑˌmɑi̯suːs/
  • tavutus: tur‧ha‧mai‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turhamaisuus turhamaisuudet
genetiivi turhamaisuuden turhamaisuuksien
partitiivi turhamaisuutta turhamaisuuksia
akkusatiivi turhamaisuus;
turhamaisuuden
turhamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi turhamaisuudessa turhamaisuuksissa
elatiivi turhamaisuudesta turhamaisuuksista
illatiivi turhamaisuuteen turhamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi turhamaisuudella turhamaisuuksilla
ablatiivi turhamaisuudelta turhamaisuuksilta
allatiivi turhamaisuudelle turhamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi turhamaisuutena turhamaisuuksina
translatiivi turhamaisuudeksi turhamaisuuksiksi
abessiivi turhamaisuudetta turhamaisuuksitta
instruktiivi turhamaisuuksin
komitatiivi turhamaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo turhamaisuude-
vahva vartalo turhamaisuute-
konsonantti-
vartalo
turhamaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan turhamainen vartalosta turhamais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa