turkintaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaturkintaminen (38)
- teonnimi verbistä turkintaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | turkintaminen | turkintamiset |
genetiivi | turkintamisen | turkintamisten turkintamisien |
partitiivi | turkintamista | turkintamisia |
akkusatiivi | turkintaminen; turkintamisen |
turkintamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | turkintamisessa | turkintamisissa |
elatiivi | turkintamisesta | turkintamisista |
illatiivi | turkintamiseen | turkintamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | turkintamisella | turkintamisilla |
ablatiivi | turkintamiselta | turkintamisilta |
allatiivi | turkintamiselle | turkintamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | turkintamisena (turkintamisna) |
turkintamisina |
translatiivi | turkintamiseksi | turkintamisiksi |
abessiivi | turkintamisetta | turkintamisitta |
instruktiivi | – | turkintamisin |
komitatiivi | – | turkintamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | turkintamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
turkintamis- |